Tyrvään talkootyö esillä kirkolliskokouksessa
3.11.2009
Opetusministeriön kansliapäällikkö Harri Skog antoi evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen avajaispäivänä tunnustusta Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakentamiselle.
Puheessaan Skog nosti tyrvääläisen talkootyön esimerkiksi hyvästä kristillisestä perinteestä.
– Mittavaan korjaustyöhön työpanoksensa ja tukensa antaneet ovat kokeneet arvokkaaksi sen, mitä kirkko edustaa.
Kansliapäällikkö Harri Skogin puhe 2.11.2009
Herra arkkipiispa,
arvoisat kirkolliskokousedustajat,
hyvät kuulijat!
Tänä vuonna on monin tavoin muistettu ja juhlistettu yhtä Suomen historian merkkipaalua, autonomisen ajan alkamista 200 vuotta sitten. Meille opetusministeriössä juhlavuosi on ollut erityisen merkittävä, sillä 1809 sai alkunsa myös opetusministeriö, aluksi hallituskonseljin kirkollistoimituskunnan nimellä.
Tehtäviin kuuluivat aluksi, kuten nimikin kertoo, kirkkoa koskevat asiat. Opetusasiat liitettiin virallisesti kirkollistoimituskunnan tehtäviin 1840-luvulla. Nykyisen nimensä opetusministeriö sai vasta 1922.
Valtiokirkosta kansankirkoksi
Muisteltaessa vuoden 1809 tapahtumia nousee usein esille Turun piispan, sittemmin arkkipiispan arvon saaneen Jacob Tengströmin nimi. Monien asiantuntijoiden mielestä piispa Tengströmin toiminnalla oli huomattava vaikutus siihen, että Suomi saavutti venäläisvalloituksen jälkeen autonomisen aseman ja sai säilyttää luterilaisen uskon ja oman oikeusjärjestyksensä.
Piispa Tengström perusti linjansa realistiseen tilannearvioon sodan lopputuloksesta. Hän näki, että tuli tunnustaa syntynyt uusi tilanne ja pyrkiä uusissa olosuhteissa turvaamaan ne asiat, jotka olivat Suomelle ja suomalaisille tärkeitä, ja käyttää hyväksi ne myönteiset mahdollisuudet, joita uusi tilanne toi tullessaan. Omana aikanaan ja vielä myöhemminkin Tengströmin edustama linja oli kiistelty, mutta viime aikoina on entistä paremmin alettua ymmärtää sen kaukonäköisyys.
Suomen valtiollisen aseman muutosta 1809 voidaan pitää alkusysäyksenä kirkon aseman muuttumiselle valtiokirkosta itsehallinnolliseksi kansankirkoksi. Valtion ja samalla myös kirkon päämieheksi tuli ortodoksinen tsaari, mikä antoi sysäyksen kirkon itsehallinnon luomiselle.
Tärkeitä askeleita tässä olivat kirkolliskokouksen perustaminen ja nykyisen kaltaisen kirkkolain säätämismenettelyn luominen 1869 kirkkolaissa.
Tuolloin alkanut linja, jossa kirkon itsehallintoa on vahvistettu ja hallinnollisia siteitä valtioon purettu, on jatkunut vähin erin mutta johdonmukaisesti meidän päiviimme asti.
|