Taiteilijat aloittavat työnsä
14.4.2005
Kansainvälisesti tunnetut taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo
Rauhala aloittavat työnsä Vammalassa heinäkuussa
2005.
Tyrvään Pyhän Olavin kuvaohjelman toteuttaminen
on sekä kirkko- että taidehistoriallisesti merkittävä
hanke Suomessa.
- Ei tätä voi verrata mihinkään näyttelyyn
tai muuhun julkiseen teokseen. Jo tila on ainutlaatuinen: historiallinen
rakennus, kirkko, ja sen vuosisatainen henkinen perimä. Myös
fyysinen tekeminen suoraan seinälle näin laajassa mittakaavassa
asettaa omat vaatimuksensa. Ei koko maailmassa ole taiteilijalle
usein tällaista kohdetta tarjolla, kuvaili Osmo Rauhala Vammalan
seurakunnan Paanu-lehden (1/2004) haastattelussa.
- Varsinaisena suorituksena maalaaminen vie ehkä kaksi kesää,
joten ei sitä nyt varsinaiseksi elämäntyöksi
voi sanoa. Jos työssä onnistuu, se on kuitenkin eräänlainen
maamerkki tai virstanpylväs uralla. Kirkko on ja pysyy paikallaan.
Vaikka kirkko on palossa tuhoutunut, se on syntynyt uudelleen, sillä
on jatkuvuus. Haasteen poikkeuksellisuus tekee työstä
erikoisen. Sellaista ei elämässä toista tule, arvioi
puolestaan Kuutti Lavonen.
Paljon testausta ja tutkittavaa
Siitä asti kun Vammalan seurakunta helmikuussa 2004 kutsui
Lavosen ja Rauhalan kirkkotaiteilijoiksi, parivaljakko on valmistautunut
monin tavoin hankkeeseen. Käytännössä suunnittelu
on tarkoittanut myös runsasta tiedon metsästystä,
materiaalien ja tekniikoiden tarkkaa arviointia ja tutkimista.
Suoraan puupinnalle maalaaminen on luku sinänsä. Ateljeessa
kankaan voi laittaa sivuun tai vaihtaa, ellei jälki miellytä,
mutta nyt tätä mahdollisuutta ei ole.
Myös talvikylmät, kosteat olosuhteet lämmittämättömässä
kivikirkossa sanelevat omia ehtojaan.
- Puu on erilaista kuin vuosisatoja sitten, maalausaineet ovat
erilaisia, ilman typpipitoisuus on erilaista. Se mikä kesti
1500-luvulla, ei välttämättä kestä meidän
oloissamme ja ilmastossamme. Sen vuoksi ennen maalaustyön aloittamista
on pakko testata monia asioita itse, selittää Osmo Rauhala.
Tällaista oli ennen
Tulipalossa tuhoutuneelle sinisävyiselle interiöörille
oli tyypillistä vanhan, patinoituneen honkapuun ja maalattujen
pintojen kontrasti ja vuoropuhelu.
Lehterikaiteen peileissä oli Anders Löfmarkin näkemys
ristin tiestä ja apostoleista 1700-luvulta.
Pohjoisseinällä oli esitettynä Kristuksen kärsimyshistoria.
Sen ajan tapaan kuvia selitettiin aina myös sanoin "Iesus
rukoile, IESUS werta hikoile, kijni otetan, Iesus Rusikoitas, Peteri
kieldä Iesukses, Iesus Ruoskitan, Iesus Orjantappuroilla kruunatan".
Viimeisessä peilissä lähinnä alttaria luki,
kuinka, kuka ja milloin on peilit maalannut (Anders Löfmark).
Päädyssä eli länsilehterillä oli Löfmarkin
kuvaama viimeinen tuomio apostolien ympäröimänä
(Jaakob, Filippus, Matteus, Tuomas, Pietari, Johannes, Simeon ja
Andreas). Kuvat eivät olleet evankeliumien esittämässä
järjestyksessä.
Eteläisen seinän kiintopisteenä oli ylenpalttisen
rikkaasti koristeltu barokkisaarnatuoli. Kuoritilassa ja sen alttarialueella
oli maalattuna paratiisin aiheita: syntiinlankeemus, elämänpuu
ja luvatun maan eksoottisia kasveja, kuten lilja, ruusu, kirsikkapuu,
mantelipuu, laakeri, kärsimyskukka, granaattiomena, appelsiinipuu
Alttarin ja saarnatuolin maalaukset olivat todennäköisesti
jo Löfmarkia varhaisemmalta ajalta, eikä niiden taiteilijaa
tiedetä.
ja näin maalataan nyt
Jo kesäkuussa 2003 Vammalan kirkkovaltuusto päätti,
että Pyhän Olavin kirkon uudet maalaukset tehdään
entisille paikoilleen, tulipalossa tuhoutuneen taiteen kuva-aiheiden
mukaan. Taiteilijoilta edellytetään esittävää
ja figuratiivista taidetta, ei abstrakteja maalauksia.
Tilaajan mielestä myös kirkkotaiteessa toteutuu näin
sama perusajatus kuin koko jälleenrakentamisessa: ei vanhan
kopio, mutta entisen tunnelman palauttaminen.
Maalauksia tulee alttaripöytään ja alttarikehän
kaiteen peileihin, kuorin ikkunasyvennyksen pintoihin ja alttarin
taustalaudoitukseen, kuoritilaan rajautuvien penkkikorttelien etupaneeleihin,
lukupulpetin peileihin, saarnatuolin portaikon kaiteen peileihin
sekä lehterikaiteen peileihin.
Alttaritauluahan Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa ei
ole koskaan ollut, eikä tule nytkään.
Lavosella ja Rauhalalla on kirkkosalissa oma ja selkeästi
rajattu alueensa. Henkilökuvistaan tunnettu Kuutti Lavonen
tekee lehterien peileihin Kristuksen kärsimyshistorian ja apostolit,
luontoteemaa paljon työstäneelle Osmo Rauhala kuuluu alttarialue
ja saarnatuoli.
Lopputulos paljastetaan kerralla
Tyrvään Pyhä Olavi suljetaan maalauksen ajaksi,
ja suuri yleisö pääsee näkemään vasta
valmiin lopputuloksen.
Taiteilijat pystyvät työskentelemään kirkossa
vain lämpimänä vuodenaikana. Lavonen ja Rauhala pääsevät
aloittamaan heinäkuussa 2005. Todennäköisesti kesä
2006 on projektin intensiivisin jakso.
Sekä taiteilijat että Vammalan seurakunta ovat varautuneet
siihen, että maalaaminen jatkuu tarvittaessa vielä 2007.
Pirjo Silveri, teksti ja kuvat
- Takaisin.
|