Perinteisen puurakentamisen taitajat palkittiin

22.9.2009
Arkkitehti Ulla Rahola ja diplomi-insinööri Juhani Pentinmikko palkittiin ansioistaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ja Porvoon tuomiokirkon jälleenrakentamisessa.
Erik Kråkström -puurakennuspalkinnon saajat valitsi Rakennustaiteen seura.

Helsinkiläiselle Raholalle Sastamalan seutu ja paikkakunnan ihmiset ovat ehtineet tulla tutuiksi, sillä hän aloitti Tyrvään vanhankirkon sisätilan suunnittelun 1999. Vuodesta 2005 lähtien hän kuului Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan työtä valvoneeseen luonnostyöryhmään.

Samanlaiset, erilaiset

Myöhäiskeskiaikaiset kivikirkot Porvoossa ja Tyrväällä ovat ulkoiselta hahmoltaan toistensa kaltaiset, sakaristolla ja asehuoneella varustetut pitkäkirkot.
Kooltaan, historialtaan, sisätiloiltaan sekä jälleenrakennustavoiltaan rakennukset kuitenkin eroavat suuresti toisistaan.

Tulipalo tuhosi 21. syyskuuta 1997 Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikaisen kattorakenteen, 1700-luvulta peräisin olleen paanukatteen pohjoislappeella sekä vastavalmistuneen, talkoovoimin uusitun paanukaton etelälappeella.
Hetkessä tulimeri nielaisi myös 1780-luvulla valmistuneen puisen sisätilan, joka oli säilynyt lähes koskemattomassa asussa.

Kirkon uudet kattorakenteet, paanukate sekä muurien korjaus suunniteltiin Museovirastossa ja toteutettiin oppilaitosten sekä paikallisten talkoolaisten voimin. Sisätilan suunnitteli arkkitehtitoimisto Ulla Rahola ja rakennesuunnittelusta vastasi insinööritoimisto Pentinmikko Oy.

Suunnittelutyö alkoi 1999. Sisätilan rakensi työnjohtajan johdolla sama talkoolaisten ydinjoukko, joka oli ollut mukana jo kirkon paanukattoa tekemässä. Saarnatuoli toteutettiin oppilaitostyönä.
Rakennuttajana toimi Vammalan seurakunta.

Palautettu maisema

Jälleenrakennuksen tavoitteena oli tulipalossa menetetyn sisätilan maiseman palauttaminen.
Rakenteet palautettiin vanhoille paikoilleen käyttäen hyväksi seinissä olevia koloja sekä pilarien vanhoja tukia. Sen sijaan vanhoja lehtisahakoristeita ja palossa hävinneitä detaljeja ei palautettu; vaan itse rakenteet saivat toimia koristeina.

Ainoat rekonstruoidut elementit olivat pilarien viisteet, alttarialueen pylväspäät sekä kuori-ikkunan ympärillä oleva puinen rakennelma, jotka katsottiin tärkeäksi sisätilan maiseman kannalta.
Rakenteet toteutettiin perinteisillä puuliitoksilla.
Sisätila valmistui 2003, jolloin kirkko myös otettiin uudelleen käyttöön.

Kirkkotaiteilijoiksi Vammalan seurakunta valitsi 2004 Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan. Myös uusissa maalauksissa noudatettiin menetetyn sisätilan kuvaohjelmaa ja työt toteutettiin samoille pinnoille, missä vanhat olivat sijainneet.
Kirkon taiteen vastaanottojuhlaa vietettiin elokuussa 2009.

Näin korjaus eteni Porvoossa

Porvoon tuomiokirkon katto tuhoutui tulipalossa 29. toukokuuta 2006.
Palossa menetettiin runkohuoneen 1730-luvulla tehdyt ja sakariston ja asehuoneen mahdollisesti keskiaikaiset kattorakenteet sekä 1832 valmistuneet paanukatteet.

Muurattujen holvien ansioista palo ei levinnyt sisätiloihin, jotka kärsivät vain savu- ja kosteusvaurioita. Jälleenrakennuksen suunnittelusta vastasi laaja-alainen ryhmä, jossa arkkitehti- ja rakennesuunnittelijat olivat samat kuin Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa.

Museovirasto vastasi antikvaarisesta valvonnasta, rakennuttajana toimi Porvoon seurakuntayhtymä.

Rakennesuunnittelulla oli katon jälleenrakennuksessa keskeinen asema. Työryhmä mietti erilaisia vaihtoehtoja ja päätyi runkohuoneen katon toteuttamiseen massiivipuurakenteena pääosin metallipulttikiinnityksin.
Työ toteutettiin pitkästä puutavarasta käyttämällä myös perinteisiä puuliitoksia rakenneratkaisujen tukena.

Sakariston ja asehuoneen kattorakenteet tehtiin kokonaisuudessaan perinteisin puuliitoksin. Toteutustyöhön palkattiin ammattitaitoinen puutöiden valvoja, joka osallistui myös puutavaran hankintaan. Työt toteutettiin normaalina urakkamenettelynä.

Töitä vauhditti kirkon ympärille rakennettu arvokas säänsuoja, joka mahdollisti katon rakentamisen myös talviaikana. Sisätilan maalaukset konservoitiin ja osa pinnoista maalattiin. Tekniikka uusittiin kokonaisuudessaan.
Kattotyö valmistui paanukattoa lukuun ottamatta kesällä 2007, ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 30.11.2008.

Palkinnon historiaa

Professori, arkkitehti Erik Kråkströmin täyttäessä 80 vuotta 1999, hän toivoi, että mahdolliset muistamiset osoitettaisiin tilille, josta muodostettaisiin Rakennustaiteen seuran palkintorahasto. Kråkströmin kuoltua alkuvuodesta 2009, rahasto sai vielä lisäpääomaa.

Erik Kråkström -puurakennuspalkinto myönnetään henkilölle tai työryhmälle, joka on paneutunut erityisesti perinteiseen puurakentamiseen.

Lisää aiheesta www.mfa.fi

Pirjo Silveri

- Takaisin.