Ovet avautuvat 15. elokuuta

1.7.2009
Elokuun puolivälissä Tyrvään Pyhän Olavin kirkon suuret puuovet avataan taas. Kärsivällinen odotus palkitaan ja yleisö pääsee näkemään, miltä näyttää 1700-luvun kuva-aiheiden pohjalta toteutettu 2000-luvun kirkkotaide.

Kirkon taiteen vastaanottojuhlaa vietetään lauantaina 15.8. kello 13. Tilaisuudessa on mukana myös Turun piispa Kari Mäkinen.
Sunnuntaina 16. elokuuta kello 10 alkavassa käyttöönottomessussa saarnaa emeritusarkkipiispa John Vikström, jolle Tyrvään vanha kirkko on entuudestaan tuttu ja läheinen. Tuhopoltto 1997 osui Vikströmin virkakaudelle, ja tulipalon aikaan hän oli juuri pitämässä piispantarkastusta Karkussa.

Elokuun 2009 juhlaviikonlopun molempina päivinä kirkkoon pääsee tutustumaan kello 20:een asti.
Sen jälkeen kirkko on avoinna ja opas paikalla joka päivä klo 11–18, näillä näkymin ainakin syyskuun loppuun asti.

”Koko Raamattu läpi”

Kuutti Lavonen on maalannut lehtereille Kristuksen kärsimyshistorian ja apostolit, Osmo Rauhala alttarialueelle luomiskertomuksen ja paratiisin. Rauhalan osuutta kirkkosalissa on myös saarnatuoli.

Uusia kuvia on yhteensä tasan sata.
– Niissä käydään läpi oikeastaan koko Raamattu, paljastaa rovasti Osmo Ojansivu.

Lavonen ja Rauhala valittiin Tyrvään Pyhän Olavin taiteilijoiksi 2004. Tuolloinen Vammalan seurakunta evästi, että entiset kuva-aiheet tulevat entisille paikoilleen. Lisäksi edellytettiin esittävää ja figuratiivista taidetta.
Tarkoitus ei ollut tehdä kopiota vanhasta, mutta tilaajan toiveena oli entisen tunnelman palauttaminen.

– Tuntuu että nyt saamme melkein enemmän! Kokonaisuudesta kasvoi jotakin aivan uutta, kehuu arkkitehti Ulla Rahola.
Hän uskoo että Tyrvään Pyhän Olavin uusi taide tulee herättämään myös kansainvälistä kiinnostusta.

Rahola suunnitteli aikanaan kirkon jälleenrakennetun sisätilan. Sen jälkeen hän on ollut asiantuntijana mukana maalausvaihetta valvoneessa luonnostyöryhmässä.
Luonnostyöryhmään on kuulunut myös keskiaikaisen kirkkotaiteen tuntija, vastikään Kansallismuseon ylijohtajaksi nimitetty Helena Edgren.

Raholan tavoin Edgren on erittäin vaikuttunut sekä lopputuloksesta että koko prosessissa mukana olemisesta.
– Tämä on ollut ainutlaatuinen kokemus. On ollut upeaa kuunnella, mitä ja miten Lavonen ja Rauhala ovat omista töistään ja niihin liittyvistä ajatuksistaan kertoneet. Yleensähän taidehistorioitsija näkee vanhan työn ja yrittää siitä päätellä, mitä taiteilija on ajatellut.

Teksti ja kuvat Pirjo Silveri

- Takaisin.