|
Hekin olivat kirkonrakentajia
Kirkkoherra Osmo Ojansivu
Osmo Ojansivusta tuli kirkonrakentaja dramaattisissa oloissa: kansallisaarteena
pidetty vanhakirkko paloi ja päätettiin rakentaa uudestaan
hänen virkakaudellaan. Ojansivu piteli jättiprojektin
lankoja käsissään, koska seurakunnan paimenena koki
vetäjän roolin jo työhönsä kuuluvaksi velvollisuudeksi.
Työnjohtajat Tapio Vainio, Veikko Niukkanen ja Esko Kangasniemi
Kirkkotyömaalla oli palkattua työvoimaa tasan yhden miehen
eli työnjohtajan verran.
Ensin tehtävää hoiti maalarimestari Tapio Vainio
(1997-2000). Kevätkesällä 2000 pomona aloitti tiehöylätehtaan
tuotepäällikön paikalta eläkkeelle jäänyt
Veikko Niukkanen, jonka reiluksi kuukaudeksi sovittu sijaisuus venähti
reiluksi puoleksi vuodeksi.
Kun sisätilan rakentaminen keväällä 2001 alkoi,
pitkän linjan puuosaaja ja sahuri Esko Kangasniemi siirtyi
talkoolaisesta työnjohtajaksi ja hoiti pestiä loppuajan.
Museoviraston asiantuntijat Sakari Mentu ja Olli Cavén
Museovirasto oli Vammalan hankkeessa mukana palopäivästä
asti: talon asiantuntijat vastasivat muun muassa jälleenrakentamisen
suunnittelusta. Pisimpään restaurointiin osallistuivat
rakennushistorian osaston yli-intendentti Sakari Mentu ja rakennuskonservaattori
Olli Cavén.
Arkkitehti Ulla Rahola
Kun kirkon uutta sisätilaa ruvettiin miettimään,
esille nousi useita erilaisia vaihtoehtoja: identtinen kopio menetetystä,
täysin moderni ratkaisu, tunnelmaltaan entisen kaltainen. Viimeinen
vaihtoehto toteutui ja arkkitehdiksi valittu helsinkiläinen
Ulla Rahola määritteli työnsä "tilalliseksi
rekonstruktioksi".
Raholalla on suunnittelukokemusta useista vanhoista kirkoista.
Työn kautta tutuiksi ovat tulleet Pyhän Olavin kirkot
Tyrväällä ja Ulvilassa sekä Petäjäveden,
Keuruun, Pihlajaveden ja Sääksmäen kirkot.
Kirjailija Mauri Kunnas
Vammalasta kotoisin oleva kirjailija Mauri Kunnas rakensi kirkkoa
kynällään. Salamavauhtia syksyllä 1997 syntynyt
hyväntekeväisyyskirja tuotti jälleenrakennuskassaan
185 000 euroa.
Kirjailijan ja hänen kustantajansa Otavan yhteistyönä
syntynyttä Koiramäen joulukirkkoa myytiin 55 000 kappaletta.
Kunnas oli myös jäsenenä eri alojen asiantuntijoista
kootussa kirkon sisätilatyöryhmässä.
- Takaisin.
|