7.9.2009 Veikko Kareinen ”Kuvat poikkeavat paljon entisestä. En osaa sanoa heti mielipidettäni. Tarvitsen vähän aikaa harkita ja syventyä. Aika muuttuu ja sukupolvet vaihtuvat. Kyllä nämä kuvat varmaan soveltuvat kirkkoon hyvin”.
John Vikström ”Tänne saapuessani koin tiettyä jännitystä kuvien suhteen, mutta ensivaikutelma on erinomaisen hyvä. Vanha sanoma on yhdistetty moderniin kuvataiteeseen. Kuvat istuvat kirkkoon hyvin”.
Kari Mäkinen ”Ensivaikutelma oli hiljentävä. Katselin ja ihmettelin. Kuvat ovat niin voimakkaita ja uudenlaisia. Tuntuu siltä että suomalainen kirkkotaide on näiden kuvien myötä astunut uuteen aikaan”.
Rauno ja Irma Laitinen Irma Laitinen: ”Ensivaikutelma oli pieni shokki, kuvien näkökulma on niin uusi. Olo on vähän hämmentynyt. Saarnastuoli on upea”.
Rauno Laitinen: ”Kuvissa on mukana vanhat ajatukset ja minulla on niistä hyvä mieli. Osmo Rauhalan työt ovat rauhallisen kertovia”.
Päivi-Maria Hautala
”Mietin, miten kahden näin erilaisen taitelijan työt voivat sopia yhteen, mutta yhdistelmä onkin fantastinen!. Mukana on järki ja tunne. Tämä oli elämys”.
Katariina Pylsy
”Ihana juhla, liikutuin. Osmo Rauhalan kuvat ovat kauniita. Kuutti Lavosen työt eri lailla puhuttelevia. Kaunein työ on Rauhalan peura”.
Teksti Tarja Kopalainen, kuvat Reijo Keskikiikonen
Mauri Kunnas ”Tää on hiano. Upee. Kerta kaikkisen upeet väritkin. Mää vaan tuijotan noita Lavosen ja Rauhalan töitä, en saa silmiäni irti.
Vanhaa palanutta kirkkoa ei tietenkän mikään korvaa, tää on ihan eri asia. Mutta tää on hiano.
Oli se kamala päivä kun vanhakirkko paloi. Kun kirkko sitten rakennettiin uudestaan, aattelin, että olipa hyvä kun saatiin ulkoapäin samanlaiseksi kuin ennenkin oli ollut. Jo se oli seurakunnalta saavutus.
Silloin 1997 palopaikalla en kyllä ikinä olisi uskonut ja uskaltanut ajatella, että tämäkin päivä tulee. Että näemme kirkon sisältä sellaisena kuin se nyt on.”
Vammalassa syntynyt kirjailija, taiteilija Mauri Kunnas teki 1997 hyväntekeväisyyskirjan Koiramäen joulukirkko. Sen tuoton, 185 000 euroa, Kunnas ja kustannusosakeyhtiö Otava lahjoittivat Tyrvään Pyhän Olavin kirkon jälleenrakentamiseen.
Klaus Härö ”Olen etäältä seurannut Tyrvään projektia ja suurella innolla odottanut kuvien näkemistä.
Kirkon taiteen julkistamisen jälkeisenä päivänä olin kaupungilla asioilla, kun lehtikuvassa näin Kuutti Lavosen Ristiinnaulitun. Minun piti marketissa oikein istahtaa alas, kun henki lähes salpautui. Niin vaikuttavalta Ristiinnaulittu näytti – ja kirkossa työ puhuttelee vielä voimakkaammin kuin uutiskuvassa.
Lavosen aihe, Kristuksen kärsimys, on ihmiskunnan kivuliain tarina. Minusta on hienoa, kun taiteilija ei ole kaihtanut sitä sellaisena näyttää.
Kirkon uusia kuvia on katseltava kaikessa rauhassa ja moneen kertaan. Uskon palaavani tänne vielä uudestaan.”
On ollut ilo seurata itseään isompien taiteilijoiden työskentelyä, olen saanut siitä paljon voimaa ja rohkaisua myös omaan työhöni.”
Elokuvaohjaaja Klaus Härö oli loppukesällä 2008 Tyrvään Pyhän Olavin maisemissa kuvaamassa Postia pappi Jaakobille -elokuvansa ulkokohtauksia.
Aarne Järä ”Hianolta näyttää. Lavosen ja Rauhalan maalaukset on raamatullisia ja seuraavat Raamatun linjaa. Sitä pirän tärkeenä.
Oli se hyvä, kun kirkko päätettiin maalata, koska aikasemminkin täälä oli kuvia. Uuret maalaukset ei yhtään hävitä tai vähennä meitin talkoolaisten valtavaa työtä tai sen arvoo. Käsityön jälki näkyy kirkosa yhä.”
98-vuotias Aarne Järä Keikyästä oli aikanaan aktiivinen talkoolainen. Hän on Tyrvään Pyhän Olavin vanhin kirkonrakentaja.
Andreas Hoffmann
”Pidän Osmo Rauhalan tyylistä, hän on kansainvälinen taiteilija. Retretistä ostin yhden Rauhalan kirjan ja ihastuin. Sen takia halusin nyt ehdottomasti nähdä Tyrvään Pyhän Olavin.
Rauhalan työt ovat rauhallisia ja hyvin herkkiä, ne eivät ’hypi silmille’. Näen alttarialueen symboliikassa selvästi hengellisen sanoman, kuin palan Jeesusta.
Hänen konseptinsa on älyllinen ja nerokas. Luomiskertomuksen Rauhala on toteuttanut luontoaiheilla erittäin mielenkiintoisella tavalla. Ihminen on siinä vain osa, eikä niin iso kuin itse luulee olevansa. Joka päivään maalattu silmä kertoo, että Jumala näkee ja valvoo meitä koko ajan, joten emme voi täällä maan päällä tehdä mitä vaan.
Lavosen maalaukset vetoavat enemmän tunteisiin, ne ovat rajumpia, niissä on verta ja konkreettisesti Kristuksen ruumis. Kokonaisuus on joka tapauksessa puhutteleva, ja oli seurakunnalta hyvä ratkaisu valita kaksi taiteilijaa yhdessä toteuttamaan työ.”
Pastori Andreas Hoffmann Frankfurtista oli kesällä pitkällä opintomatkalla Suomessa ja tutustui täällä muun muassa ev. lut. kirkon ympäristötyöhön. Hoffmann on paitsi teologi, myös taiteilija ja sitäkin alaa opiskellut.
