Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Etusivulle.
Tyhjä.
Aukiolo
Tyhjä.
Tapahtuu Tyhjä.
Historia.
Tyhjä.
Paanutalkoot.
Tyhjä.
Tuhopoltto.
Tyhjä.
Jälleenrakennus.
Tyhjä.
Kirkonrakentajat.

 

Valitse kieli - Choose language - Välj språk

Sastamalan seurakunta

In English På svenska

Tuomaankirkko virittää juhlatunnelmaan

14.12.2009
Tyrvään Pyhä Olavi avautuu tänä vuonna vielä kerran, kun seurakunta neljäntenä adventtisunnuntaina eli 20. joulukuuta virittäytyy jouluun.
Tuomaankirkko alkaa kello 7. Tuttuun tapaan Kallialaan kuljetaan taas myös yhdessä kävellen, kirkkoherra Ari Paavilaisen vetämä lyhtykulkue lähtee Tyrvään kirkolta noin kello kuusi.

Tuomaankirkkoon on kokoonnuttu jo 35 kertaa.
Emerituskirkkoherra Timo Kökkö, 82, käynnisti perinteen ensimmäisinä Tyrvään vuosinaan. Aiemmin Ylitorniolla asunut Kökkö oli jo etelästä virkaa hakiessaan ihastellut keskiaikaista aarretta, joka komeili ylhäisessä yksinäisyydessään Kallialan kylässä.
– Täällä ei silloin oikein ymmärretty Pyhän Olavin arvoa. Että on tuommoinen vanha kirkko, joka sopii hyvin esimerkiksi jouluajan avaukseen.

Kökkö huomasi kaupunkilaisten lähtevän mielellään kävelylenkille aikaisin aamulla, ja kynnys uudenlaisen tilaisuuden kokeiluun madaltui.
– Mietin, että seurakunta voi antaa reippailijoille jonkun kohteen, joka samalla tarjoaa sisältöä elämään. Ensimmäiseen tuomaankirkkoon saapuikin paljon näitä liikunnan harrastajia. Sitten asialle syttyi koko paikkakunta.

Timo Kökön omaan jouluun tuomaankirkko kuuluu erottamattomasti. Väliin jääneitä vuosia ei ole monta, vaikka rovasti on parikymmentä vuotta ollut eläkkeellä. 20.12.2009 hän on pitkästä aikaa toimittamassa hartautta yhdessä nykyisen kirkkoherran Ari Paavilaisen kanssa.

Vanhassa vara parempi?

Tapahtumaa 70-luvulla ideoinut Kökkö ei yrittänyt keksiä joulusta ja sen sanomasta jotakin uutta, vaan harkitusti hän hyppäsi ennen meitä eläneiden ihmisten maailmaan.
– Valitsin 1700- ja 1800-luvun postilloista saarnanpätkiä, joissa oli vanhahtavaa kieltä. Vuoden 1701 virsikirja tarjosi sopivia virsiä. Lisäksi kaivelin arkistoista ikivanhoja kuulutuksia, joita luin ääneen.

Tuomaankirkkoon on aina liittynyt myös yhdessä kulkeminen. Talviaamun pimeydessä ihmiset kävelevät pitkänä letkana pääkirkolta Kallialaan.
– Siinä tiivistyy todellinen joulumieli. Kaikki ovat yhteisellä polulla Betlehemiä kohti, Kökkö kiteyttää.

Seurakunnan nuoret valaisevat kolmen kilometrin pituisen reitin käymällä aamuyön tunteina sytyttämässä tervapatoja ja kynttilöitä tien reunaan.

Eksoottinen elämys

Vanhanaikainen hartaus lämmittämättömässä kivikirkossa on vetänyt satamäärin väkeä läheltä ja kaukaa.

Vuosien mittaan on koettu myös sääolojen ääripäät, paukkupakkasista kaatosateeseen. Tänä adventtina Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan uudet maalaukset varmasti lisäävät kiinnostusta.

Sastamalalainen Marja Pajula on asunut 22 vuotta parin kilometrin päässä Pyhästä Olavista. Yhtä kauan hän on kuulunut tuomaankirkossa kävijöihin.
– Totta kai. Siitä alkaa joulu.

Aivan erityiseen tunnelmaan valmistautuminen alkaa edellisenä iltana.
– Se lähtee jo siitä, kun tietää, että aamulla täytyy herätä aikaisin. Tuomaankirkkoon kuuluu ehdottomasti mennä kävellen, ja on mahtava tunne kun näkee ison ihmisjoukon lyhtyineen vaeltamassa, Pajula kuvaa.
– Meillä kotona on varta vasten tuomaankirkkopäivänä käynyt vieraita, joita olen ohjeistanut ottamaan toppapuvut mukaan. Näin myös muualla asuvat ystävämme ovat päässeet kokemaan suuren elämyksen.
Muistoista nousee yksi kokemus yli muiden, ei kauneutensa vaan kauheutensa tähden. Joulun alla 1997 jouduttiin hiljentymään syksyllä palaneen kirkon raunioilla.
– Muistan ikäni karun hetken kun seisoimme kirkonmäellä, tuuli vihmoi ja oli kylmä. Kyllä siinä paljon mietti, että missä me nyt oikein olemme.

Samana vuonna oli ensi kertaa mukana Pentti Tammiaho, monien paikkakuntalaisten tavoin tuhopoltosta järkyttyneenä. Sittemmin tie Vanhankirkonniemelle tuli tuiki tutuksi, sillä mies ahkeroi vuosia talkoolaisena jälleenrakennustyömaalla. Joulukuun 2000 hartaus jäi mieleen suurena juhlahetkenä: kirkonrakentajien urakka oli niin pitkällä, että seurakunta pääsi taas sisälle.
– Penkkejä ei vielä ollut, mutta lattia ja katto olivat kunnossa. Kirkko oli ihan täynnä väkeä.

Tammiahon mielestä tuomaankirkko on hieno tapa aloittaa joulunvietto.
– Eksoottinen tilaisuus, joka vetää paljon sellaisiakin, jotka eivät yleensä kirkossa käy.

(KT/Pirjo Silveri)

- Takaisin.

Neljännen adventin aamuna kynttilöitten valossa kylpevä Tyrvään Pyhä Olavi on vaikuttava näky. Kuva Reijo Keskikiikonen.

Tuomaankirkkoon seurakunta saapuu perinteisesti kävellen, säässä kuin säässä, lyhty kädessä. Kuva Pirjo Silveri.

Lyhdyt ikkunasyvennyksissä valaisevat kirkkosalia. Kuva Reijo Keskikiikonen.

Suuren suosion saavuttaneen jouluperinteen aloitti rovasti Timo Kökkö Tyrvään kirkkoherrakautensa alkuaikoina.

Sivun alalaita.