Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Etusivulle.
Tyhjä.
Aukiolo
Tyhjä.
Tapahtuu Tyhjä.
Historia.
Tyhjä.
Paanutalkoot.
Tyhjä.
Tuhopoltto.
Tyhjä.
Jälleenrakennus.
Tyhjä.
Kirkonrakentajat.

 

Valitse kieli - Choose language - Välj språk

Sastamalan seurakunta

In English På svenska

Taiteilijat aloittavat työnsä

14.4.2005
Kansainvälisesti tunnetut taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala aloittavat työnsä Vammalassa heinäkuussa 2005.

Tyrvään Pyhän Olavin kuvaohjelman toteuttaminen on sekä kirkko- että taidehistoriallisesti merkittävä hanke Suomessa.

- Ei tätä voi verrata mihinkään näyttelyyn tai muuhun julkiseen teokseen. Jo tila on ainutlaatuinen: historiallinen rakennus, kirkko, ja sen vuosisatainen henkinen perimä. Myös fyysinen tekeminen suoraan seinälle näin laajassa mittakaavassa asettaa omat vaatimuksensa. Ei koko maailmassa ole taiteilijalle usein tällaista kohdetta tarjolla, kuvaili Osmo Rauhala Vammalan seurakunnan Paanu-lehden (1/2004) haastattelussa.

- Varsinaisena suorituksena maalaaminen vie ehkä kaksi kesää, joten ei sitä nyt varsinaiseksi elämäntyöksi voi sanoa. Jos työssä onnistuu, se on kuitenkin eräänlainen maamerkki tai virstanpylväs uralla. Kirkko on ja pysyy paikallaan. Vaikka kirkko on palossa tuhoutunut, se on syntynyt uudelleen, sillä on jatkuvuus. Haasteen poikkeuksellisuus tekee työstä erikoisen. Sellaista ei elämässä toista tule, arvioi puolestaan Kuutti Lavonen.

Paljon testausta ja tutkittavaa

Siitä asti kun Vammalan seurakunta helmikuussa 2004 kutsui Lavosen ja Rauhalan kirkkotaiteilijoiksi, parivaljakko on valmistautunut monin tavoin hankkeeseen. Käytännössä suunnittelu on tarkoittanut myös runsasta tiedon metsästystä, materiaalien ja tekniikoiden tarkkaa arviointia ja tutkimista.

Suoraan puupinnalle maalaaminen on luku sinänsä. Ateljeessa kankaan voi laittaa sivuun tai vaihtaa, ellei jälki miellytä, mutta nyt tätä mahdollisuutta ei ole.

Myös talvikylmät, kosteat olosuhteet lämmittämättömässä kivikirkossa sanelevat omia ehtojaan.

- Puu on erilaista kuin vuosisatoja sitten, maalausaineet ovat erilaisia, ilman typpipitoisuus on erilaista. Se mikä kesti 1500-luvulla, ei välttämättä kestä meidän oloissamme ja ilmastossamme. Sen vuoksi ennen maalaustyön aloittamista on pakko testata monia asioita itse, selittää Osmo Rauhala.

Tällaista oli ennen

Tulipalossa tuhoutuneelle sinisävyiselle interiöörille oli tyypillistä vanhan, patinoituneen honkapuun ja maalattujen pintojen kontrasti ja vuoropuhelu.

Lehterikaiteen peileissä oli Anders Löfmarkin näkemys ristin tiestä ja apostoleista 1700-luvulta.

Pohjoisseinällä oli esitettynä Kristuksen kärsimyshistoria. Sen ajan tapaan kuvia selitettiin aina myös sanoin "Iesus rukoile, IESUS werta hikoile, kijni otetan, Iesus Rusikoitas, Peteri kieldä Iesukses, Iesus Ruoskitan, Iesus Orjantappuroilla kruunatan". Viimeisessä peilissä lähinnä alttaria luki, kuinka, kuka ja milloin on peilit maalannut (Anders Löfmark).

Päädyssä eli länsilehterillä oli Löfmarkin kuvaama viimeinen tuomio apostolien ympäröimänä (Jaakob, Filippus, Matteus, Tuomas, Pietari, Johannes, Simeon ja Andreas). Kuvat eivät olleet evankeliumien esittämässä järjestyksessä.

Eteläisen seinän kiintopisteenä oli ylenpalttisen rikkaasti koristeltu barokkisaarnatuoli. Kuoritilassa ja sen alttarialueella oli maalattuna paratiisin aiheita: syntiinlankeemus, elämänpuu ja luvatun maan eksoottisia kasveja, kuten lilja, ruusu, kirsikkapuu, mantelipuu, laakeri, kärsimyskukka, granaattiomena, appelsiinipuu… Alttarin ja saarnatuolin maalaukset olivat todennäköisesti jo Löfmarkia varhaisemmalta ajalta, eikä niiden taiteilijaa tiedetä.

…ja näin maalataan nyt

Jo kesäkuussa 2003 Vammalan kirkkovaltuusto päätti, että Pyhän Olavin kirkon uudet maalaukset tehdään entisille paikoilleen, tulipalossa tuhoutuneen taiteen kuva-aiheiden mukaan. Taiteilijoilta edellytetään esittävää ja figuratiivista taidetta, ei abstrakteja maalauksia.

Tilaajan mielestä myös kirkkotaiteessa toteutuu näin sama perusajatus kuin koko jälleenrakentamisessa: ei vanhan kopio, mutta entisen tunnelman palauttaminen.

Maalauksia tulee alttaripöytään ja alttarikehän kaiteen peileihin, kuorin ikkunasyvennyksen pintoihin ja alttarin taustalaudoitukseen, kuoritilaan rajautuvien penkkikorttelien etupaneeleihin, lukupulpetin peileihin, saarnatuolin portaikon kaiteen peileihin sekä lehterikaiteen peileihin.
Alttaritauluahan Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa ei ole koskaan ollut, eikä tule nytkään.

Lavosella ja Rauhalalla on kirkkosalissa oma ja selkeästi rajattu alueensa. Henkilökuvistaan tunnettu Kuutti Lavonen tekee lehterien peileihin Kristuksen kärsimyshistorian ja apostolit, luontoteemaa paljon työstäneelle Osmo Rauhala kuuluu alttarialue ja saarnatuoli.

Lopputulos paljastetaan kerralla

Tyrvään Pyhä Olavi suljetaan maalauksen ajaksi, ja suuri yleisö pääsee näkemään vasta valmiin lopputuloksen.

Taiteilijat pystyvät työskentelemään kirkossa vain lämpimänä vuodenaikana. Lavonen ja Rauhala pääsevät aloittamaan heinäkuussa 2005. Todennäköisesti kesä 2006 on projektin intensiivisin jakso.
Sekä taiteilijat että Vammalan seurakunta ovat varautuneet siihen, että maalaaminen jatkuu tarvittaessa vielä 2007.

Pirjo Silveri, teksti ja kuvat

- Takaisin.

Tv-toimittaja Pekka Heikkilä kuvaa taiteilijoiden ensimmäistä käyntiä kirkolla.

Osmo Rauhala helmikuussa 2005.

Esko Kangasniemi, Osmo Rauhala ja Timo Kökkö.

Kirkkoherra Osmo Ojansivu ja taiteilijat Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala.

Kuutti Lavonen tutustumassa kirkon maisemiin toukokuussa 2005.

Sivun alalaita.