Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Etusivulle.
Tyhjä.
Aukiolo
Tyhjä.
Tapahtuu Tyhjä.
Historia.
Tyhjä.
Paanutalkoot.
Tyhjä.
Tuhopoltto.
Tyhjä.
Jälleenrakennus.
Tyhjä.
Kirkonrakentajat.

 

Valitse kieli - Choose language - Välj språk

Sastamalan seurakunta

In English På svenska

Kosteus kurissa, maalaustyöt pääsivät alkuun

30.5.2006
Kosteus on saatu kuriin Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa. Taiteilijat Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen pääsivät toukokuussa aloittamaan historiallisen työnsä Vammalassa.

Kivikirkon molempiin päätyihin puhkaistiin syksyllä kaksi uutta tuuletusreikää. Läpiveto on selvästi parantanut ilmanvaihtoa - sekä ilman että puun kosteus on laskenut.

- Sen ihan tuntee. Kun sisällä kävelee, jo lattialankuista kuulee ja näkee, että on menty hyvään suuntaan, Rauhala kuvaa.

Vanhankirkon joka sopukan tunteva, rakennusvaiheen aikainen työnjohtaja Esko Kangasniemi todistaa samaa. Hän on säännöllisesti käynyt kirjaamassa lukemia, ja herkeämätön seuranta jatkuu.

- Vuosi sitten kosteusprosentti oli 80-90, nyt liikutaan 60 prosentin kahta puolta. Puun pinnassa kosteus on laskenut noin 12 prosenttiin, hän raportoi mittaustuloksia.

Hyödyllinen aikalisä

Rauhalan mielestä kosteusongelmasta aiheutunut pieni viive osoittautui varsin hyödylliseksi. Aikalisä mahdollisti sekä aiheen että teknisten yksityiskohtien kypsyttelyn.

- Olin vähän epäileväinen, kuinka värit ja materiaalit kestävät. Näitä ei kuitenkaan ole meillä pitkään aikaan puulle käytetty, Lavonen myöntää.

Sen paremmin Ateneum kuin Museovirasto eivät pystyneet suoraan sanomaan, mitkä aineet toimivat ja säilyvät Pyhän Olavin kaltaisissa oloissa. Siksi taiteilijat metsästivät aktiivisesti tiedonmurusia ja tekivät erilaisia kokeiluja. Rauhala kävi opintoretkellä Uudessa Valamossa, Lavonen ikonitaiteen museossa Arkangelissa.

- Hankimme tietoja eri lähteistä, ja vertasimme näkemyksiä keskenään. Ratkaisun avaimet löytyivät lopulta idästä. Ortodoksikirkossa puulle maalaamisen perinne on säilynyt elinvoimaisena, ja siitä oli nyt paljon apua.

Loppusyksyllä Lavonen maalasi kokeeksi yhden paneelin ja jätti sen talveksi kylmään kirkkoon. Vapun tienoilla hän kävi tarkastamassa tilanteen.

- Mäntypuinen ja kuusilautainen koepeili kesti jopa yllättävän hyvin. Sanotaanko niin, että tulokset olivat luottamusta herättäviä. Näyttää kuin valitsemamme ja osin intuitiolla löydetty linja olisi oikea. Näissä tunnelmissa uskaltaa aloittaa varsinaisen maalaamisen.

Lavonen arvelee saavansa oman osuutensa valmiiksi kahdessa kesässä. Alttaria ja saarnatuolia työstävällä Rauhalalla yksittäisiä kuva-aiheita on enemmän, noin 60.

- Saarnatuoli voi kyllä jäädä kevääseen 2008, hän hahmottelee. - Suunnitelmissani on saada yhden kesän aikana valmiiksi 15-20 kuvaa. Ja se on jo hyvä vauhti, sillä yleensä koko vuodessa syntyy 40 työtä.

Aluksi taiteilijat aikoivat työskennellä niin, että Rauhala olisi kirkossa aamupäivät, Lavonen iltapäivät. He päätyivät kuitenkin vuoroviikkoihin.

- Tuntuu mielekkäämmältä, kun saa edetä omaan tahtiinsa. Jos on hyvä vire päällä, ei tarvitse kesken päivän lähteä pois, Siurosta Vammalassa käyvä Rauhala sanoo.

- On parempi keskittyä suoritukseen 4-5 päivänä peräkkäin, vakuuttaa myös helsinkiläinen Lavonen, joka tällä rytmityksellä pystyy viettämään enemmän aikaa perheensä kanssa Valkeakosken Sääksmäen kesäpaikassa.

Vaikka taiteilijat ovat jo aloittaneet urakkansa, varsinaisia kuvia alkaa syntyä vasta muutaman viikon päästä. Puupinta täytyy ensin hioa, sen jälkeen päälle vedetään valkea pohjustusmaali ja seuraavaksi ensimmäinen sininen värikerros. Pohjustusvaiheen jälkeen pitää pari kolme viikkoa odotella kuivumista.

Nykytaiteilijan silmin

Vammalan seurakunta valitsi Tyrvään Pyhän Olavin taiteilijat jo alkuvuonna 2004. Prosessin aikana molempien ajatukset ovat ehtineet elää ja hioutua.

Alttarin ja saarnatuolin kuvia tekevä Rauhala kertoo, että ideoita paratiisin, luomiskertomuksen ja ehtoollisen asettamisen teemasta alkaa olla niin runsaasti, että seuraavaksi täytyy ruveta karsimaan. Lavonen maalaa lehterien peileihin Kristuksen kärsimystien. Vuoden sisällä hänen suunnitelmansa ovat muuttuneet myös sisällöllisesti.

- Olen nyt saanut otetta, miten ristin tien teeman ratkaisen. Korostan, että olemme tässä ajassa eläviä ihmisiä. Tuon kirkkoon näkemykseni nykytaiteilijana, oman ammatillisen osaamiseni kautta. En kerro tarinaa niin kuin vanhat kuvat, vaan teen sen nimenomaan tämän päivän silmin.

Vaikka Vammalassa on alkanut iso ja vaativa ponnistus, taiteilijoilla on vireillä muutakin. Rauhalan kalenterissa 2006-2008 on esimerkiksi näyttely USA:ssa, Perussa ja Hollannissa.

Lavosen uusia töitä nähdään ensi syksynä Luxemburgissa ja Belgiassa. Hän sanoo, ettei päällekkäisyys mitenkään häiritse Tyrvään projektia, pikemmin päinvastoin.

- Jos tekisin vain tätä, voisin mennä lukkoon. Nyt helpottaa, kun on muutakin ajattelemista, ja saan purkaa tiettyä kitkaa. Tilaustyössä minulla on kuitenkin työnantaja, nuo muut ovat vapaata ilmaisua, Lavonen selittää.

Pirjo Silveri, teksti ja kuvat

- Takaisin.

Taiteilijat Kuutti Lavonen (vas.) ja Osmo Rauhala, kirkkoherra Osmo Ojansivu, kultaajamestari Hannu Ivonen ja seurakunnan tekniseksi apulaiseksi palkkaama Esko Kangasniemi pitävät kevään ensimmäistä yhteistä palaveria kirkonmäellä.

Osmot Rauhala ja Ojansivu.

Esko Kangasniemi mittaa kirkon kosteutta.

Esko Kangasniemi tarkistaa lehterin paneeleja.

Osmo Rauhala ja Kuutti Lavonen Vammalassa 11.5.2006.

Osmo Rauhala ja testattavia pohjustusaineita.

"Pahoittelemme, mutta kirkko on suljettu maalaustyön vuoksi alkaen 4.7.2005" lukee kyltissä kirkon ovella.

Sivun alalaita.