Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Etusivulle.
Tyhjä.
Aukiolo
Tyhjä.
Tapahtuu Tyhjä.
Historia.
Tyhjä.
Paanutalkoot.
Tyhjä.
Tuhopoltto.
Tyhjä.
Jälleenrakennus.
Tyhjä.
Kirkonrakentajat.

 

Valitse kieli - Choose language - Välj språk

Sastamalan seurakunta

In English På svenska

Köyhät meillä on keskuudessamme – ja heitä on liikaa

9.2.2010
Haitissa miljoonat ihmiset tarvitsevat kipeästi apua, mutta sitä kaipaavat myös nälkäiset lapset kotimaassa. Yhteisvastuukeräys auttaa molempia.

Tilastotieto hätkähdyttää. Suomessa kasvaa köyhyydessä yli 150 000 lasta.
– Määrä on viidessätoista vuodessa kolminkertaistunut, tietää keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Kipeässä muistissa ovat 90-luvun alun laman jättämät jäljet – ja vaikutukset lapsiperheisiin. Tehtiin monenlaisia supistuksia, poistettiin verovähennyksiä. Laman jälkeen perhepoliittiset etuudet eivät pysyneet yleisen tulokehityksen vauhdissa.

Yhteisvastuukeräys yrittää osaltaan puhua sen puolesta, ettei samoja virheitä toistettaisi. Varoja kerätään auttamiseen, mutta keskeisenä tehtävänä on myös asenteisiin vaikuttaminen.

Suomalaiset eivät ole koskaan olleet keskimääräisesti niin hyvinvoivia kuin tänään.
– Eivätkä suomalaiset köyhät ole vuosikymmeniin voineet yhtä huonosti kuin nyt. Tilastot kertovat tuloerojen vahvasta kasvusta, Pajunen sanoo.

Rinnalla kulkemista

Marttaliiton toiminnanjohtajana helmikuun alussa aloittanut Marianne Heikkilä työskenteli aiemmin Kirkon Ulkomaanavussa. Hän oli mukana tekemässä myös yhteisvastuun 50-vuotisjuhlakeräystä.
Silloin Suomessa käynnisteltiin ruokapankkitoimintaa heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi.

– Olemme taas olleet taantumassa ja samojen peruskysymysten äärellä kuin 10 vuotta sitten. Edelleen yhteiskunnassa on rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta. Sen korjaamisessa kolmannen sektorin rooli on merkittävä.

Tänä vuonna Marttaliitto on ensimmäistä kertaa yhteisvastuukeräyksen virallinen kumppani. Se vastaa kolmevuotisen Lapsiperheiden ruokaturva -hankkeen käytännön toteutuksesta.

Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa kotikäynnit yhdessä diakoniatyöntekijöiden ja sosiaaliammattilaisten kanssa.
– Lähdemme hakemaan sosiaaliverkostojen ulkopuolelle pudonneita perheitä, tukemaan koteja heidän arjessaan järjestämällä kurssitusta ja käytännön opastusta, kulkemaan rinnalla, Heikkilä selittää.

Syrjäytymistä yli sukupolvien

Viime vuonna yhteisvastuu tuki maahanmuuttajien työllistymistä. Aihe ei ollut helppo, vallankaan kun Suomi samaan aikaan putosi muun maailman mukana pahaan talousahdinkoon ja työttömyysluvut muutenkin rumenivat.
Marianne Heikkilä arvostaa yhteisvastuukeräyksen rohkeutta tuoda julkisuuteen vaikeitakin asioita.

– Lapsiperheiden nälkä ja köyhyys on poliittisesti erittäin arka kysymys Suomessa, keräysjohtaja Pajunen myöntää.

YK:n lastenavun komitea huomautti vuonna 2005 Suomea siitä, kun maa ei ole hoitanut lapsiköyhyyttä kuntoon. Yli 200 seurakuntaa jakaa tällä hetkellä EU:n elintarviketukea. Ruokapankkien asiakaskunnassa lapsiperheiden määrä on lyhyessä ajassa kasvanut.

– Huolestuttavaa on myös se ylisukupolvisen syrjäytymisen lisääntyminen. Pääkaupunkiseudulla tämä näkyy vahvasti, ja ulottuu jo kolmanteen ja neljänteen sukupolveen. Käsissä on tikittävä aikapommi, johon pitäisi reagoida, sanoo Marianne Heikkilä.

Myös Sastamalan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Marjatta Karimäki on huomannut, että köyhiä lapsiperheitä hakeutuu entistä enemmän diakoniatoimiston asiakkaiksi.
– Teemme jatkuvaa ja säännöllistä yhteistyötä kaupungin perhepalveluyksikön kanssa.

Itsekkyydestä yhteisvastuuseen?

Arkkipiispa Jukka Paarman mielestä 150 000 nälkäistä lasta ei anna mairittelevaa kuvaa poliittisesta päätöksenteostamme.
– Taloudellinen taantuma koskettaa ja koettelee ihmisiä hyvin eri tavoin. Suuri osa on meitä, joilla on työtä, ja joita lama ei juuri käytännössä kosketa. Sitten on ryhmiä, joihin se puree oikein lujasti. Joukossa on lapsiperheitä, mutta muitakin, kuten nuoria työttömiä.

Saumakohta koulun ja työelämän välillä on paha. Usein jo kouluaikana on nähtävissä, ketkä ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Kun nuori ei saa työpaikkaa eikä koulutuspaikkaa, hän putoaa herkästi – ja syvälle. Sieltä nouseminen on vaikeaa.

Yhteiskunnan viimeaikaiset yritykset korjata köyhyydessä elävien perheiden tilannetta ovat jääneet tuloksiltaan laihanlaisiksi. Paarman mielestä ensisijaista olisi nostaa perusturvan tasoa.
– Minusta näyttää siltä, että yhteiskunnassa on edunvalvontaryhmiä, jotka ajavat niin voimakkaasti omia etujansa, että yhteistä hyvää ja heikoimmassa asemassa olevien hyväksi tehtyjä uudistuksia ei ole saatu aikaiseksi, arkkipiispa harmittelee.

Toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä pitää yhteisvastuukeräyksen molempia tämänvuotisia kohteita sellaisina, jotka ovat omiaan puhuttelemaan suomalaisia. Ihmisiä autetaan hyvin erilaisten ääripäiden katastrofeissa, ja tämä herättää auttamisen halun.

Heikkilä kertoo tuoreen ruohonjuuritason esimerkin, kun hän itse jalkautui lipaskerääjäksi Helsingin Kolmen sepän patsaalle.
– Illalla vedimme porukalla yhteen päivän tapahtumia. Mietimme, mikä oli erilaista kuin aiemmin. Huomasimme että nyt myös miehet ja jopa nuoret pojat avasivat herkästi kukkaronsa. Se hämmästytti meitä. En tiedä, Haitin katastrofiko sai heidät heräämään? Vai köyhyys? Joku tämänvuotisessa yhdistelmässä nyt tuntuu vetoavan.

Teksti ja kuvat Pirjo Silveri

Lisää aiheesta www.yhteisvastuu.fi

Martat ja yhteisvastuu

Yhteisvastuutapahtumia Sastamalassa keväällä 2010

- Takaisin.

Yhteisvastuun tavoittelee tänä vuonna kaikkien aikojen parasta tulostaan. – Näin voimme näyttää, että maailma on loppujen lopuksi hyvä. Että hyviä on enemmän kuin pahoja, keräysjohtaja Tapio Pajunen kirittää.

Arkkipiispa Jukka Paarma kertoi Vammalan seurakuntatalossa viime vuoden käynnistään Haitissa, ja vakuutti että maassa tarvitaan nyt pitkäkestoista apua. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä ja keräysjohtaja Tapio Pajunen myötäilevät.

Asianajaja Risto Tuori (vas.) ja kansanedustaja Arto Satonen kuuntelevat herkällä korvalla arkkipiispan matkakokemuksia Haitista.

Soppalounaalla kerättiin vapaaehtoinen maksu – tietenkin yhteisvastuulle.

Johtava diakoniatyöntekijä Marjatta Karimäki toimii Sastamalan seurakunnassa yhteisvastuun keräyspäällikkönä, ja toivottaa kaikki vapaaehtoiset mukaan arkienkeleiksi.

Arkkipiispa Jukka Paarma ja toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä tutustuivat diakonissa Marketta Lahdenmaan esittelemiin yhteisvastuutuotteisiin.

Arkkipiispa Jukka Paarma vieraili vuoden sisällä jo toistamiseen Sastamalassa. Edellinen käynti liittyi Tyrvään Pyhän Olavin kirkon avajaisjuhlaan viime elokuussa.

Kirkkoherra Ari Paavilainen, toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä ja arkkipiispa Jukka Paarma vastailivat tiedotustilaisuudessa toimittajien kysymyksiin.

Haitin maanjäristyksen takia yhteisvastuu sai lentävän lähdön – ja poikkeuksellisesti etuajassa. Ennen virallista avauspäivää tulleet lahjoitukset ohjattiin Kirkon Ulkomaanavun hätäapuun Haitissa. – Kahdessa viikossa saatiin kerättyä yli kaksi miljoonaa euroa, iloitsi Marianne Heikkilä, joka siirtyi helmikuun avussa Kirkon Ulkomaanavusta Marttaliittoon.

Sivun alalaita.