Tyrvään Pyhän Olavin kirkko

Etusivulle.
Tyhjä.
Aukiolo
Tyhjä.
Tapahtuu Tyhjä.
Historia.
Tyhjä.
Paanutalkoot.
Tyhjä.
Tuhopoltto.
Tyhjä.
Jälleenrakennus.
Tyhjä.
Kirkonrakentajat.

 

Valitse kieli - Choose language - Välj språk

Sastamalan seurakunta

In English På svenska

Nykyajan 1 200 kirkonrakentajaa

Harvasta nykysuomalaisesta voi tulla kristikunnan kautta aikain arvostama kirkonrakentaja, koska evankelis-luterilaisten seurakuntien sakraalirakennukset ovat suurimmaksi osaksi jo tehtyjä. Vammalassa kunnianimen ansaitsee 1 200 vapaaehtoista, jotka jollakin tapaa osallistuivat Pyhän Olavin jälleenrakentamiseen.

Alun paanunveisto keräsi bussilasteittain veistokirveen kokeilijoita eri puolilta Suomea. Loppusuoralla palkattomaan työhön osallistuneita aktiivitalkoolaisia oli enää 10-15.

Monenlaista kädentaitoa

Kaikkialla kirkossa vieras saa ihailla hiuksenhienoa ihmiskäden kosketusta; vanhanaikaisia härkähöylällä käsiteltyjä pintoja, kiviseinän muhkuroitten muotoon veistettyjä reunimmaisia lattialankkuja, tynnyriholviin tyvi- ja latvapuoli vuorotellen soviteltuja kattolautoja, sepän takomia nauloja ja muita rautaosia.

Kirkonrakentajilta vaadittiin taitoa, sisua, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Moni rakenneratkaisu tai entisajan työmenetelmä piti opetella kantapään kautta.

Erilaisia toimenkuvia syntyi luontevasti tilanteen mukaan. Arkeen mahtui paljon myös näkymätöntä, mutta välttämätöntä askaretta. Yksi keskittyi veistämiseen tai höyläämiseen, toinen siivosi ja siirteli rakennustelineitä, kolmas suoristi tuhkasta seulottuja nauloja.

Pyhän Olavin talkoolaiset olivat varsin sekalaista seurakuntaa. Rakentamisen ammattilaisia ei juuri mukana ollut, mutta esimerkiksi maatalon töissä kouliintuneita käytännön kädentaitajia sitäkin enemmän.

Suuri osa aktiivijoukosta tuli Vammalasta tai naapurikunnista. Nitroporukaksi itseään kutsuneiden miesten keski-ikä oli reippaasti yli 70 vuotta. Erikoiselle työmaalle vetivät sekä vakaumus että tilaisuus päästä kulttuurihistoriallisessa kohteessa kokeilemaan ja opettelemaan ikivanhoja työmenetelmiä.

"Me tehrään se uurestaan"

Keikyäläinen Aarne Järä jää Tyrvään Pyhän Olavin uuden vaiheen henkilöhistoriaan yksistään kunnioitettavan ikänsä takia. Jo ensimmäisiin paanutalkoisiin osallistunut teräsvaari lupasi savuavilla raunioilla 21.9.1997 "me tehrään se uurestaan".

Palopaikalla lausutuilla vanhan miehen sanoilla oli suuri symbolinen merkitys. Järä oli mukana jälleenrakennuksen loppuhuipennukseen eli kirkon vihkimisjuhlaan 3.8.2003 asti. Hän oli silloin 92-vuotias.

Jokainen Tyrvään talkoolainen olisi mainitsemisen arvoinen, jokaisesta voisi kertoa oman kiinnostavan tarinansa. Kaikkien esitteleminen olisi mahdotonta, ja vaikea on myös nostaa yhden osuutta tai työpanosta toista tärkeämmäksi. Talkoolaisille itselleen riitti puumerkki TALKOILLA RAKENNETTU katon päätylaudassa.

Ompeluseurat jatkuvat

Säännöllisesti "miesten ompeluseuroissa" käynyt joukko hitsautui vuosien mittaan yhteen huolimatta siitä, että ryhmässä oli paljon mielipiteiltään, taustaltaan, syntyperältään ja koulutukseltaan erilaisia ihmisiä.

Vaikka kirkko on valmis, talkoolaiset puolisoineen kokoontuvat edelleen silloin tällöin, esimerkiksi seurakunnan tarjoamalle joululounaalle. Yhteisiä retkiä järjestettiin jo rakennusvuosina.

Syksyllä 2004 Jenny ja Antti Wihurin rahasto myönsi talkooväelle 20 000 euron tunnustuspalkinnon, esimerkillisestä yhteishengestä sekä monipuolisesta kädentaitojen käytöstä isien perinnön turvaamisessa ja siirtämisessä tuleville sukupolville.

Palkinto luovutettiin Vammalan seurakunnalle käytettäväksi talkoolaisten huomioimiseen, heidän ja heidän läheistensä elämänolosuhteiden parantamiseen ja kaikinpuoliseen kunnon ylläpitämiseen. Näin kirkonrakentajien yhteinen matka jatkuu.

- Takaisin.

Väinö Paunuvuori löi ensimmäisen paanun kattoon heinäkuussa 2000.

Äetsän puuseppä Matti Pohjolainen teki kirkkoon rahalippaan, jota hän ei kuitenkaan halua kutsua vaivaisukoksi.

Eskot Juurinen ja Kangasniemi sahaavat paanuaihioita.

Kahvitauko kirkonmäellä.

Heikki Mustalahti ja Tapio Vainio mylläreinä.

Väinö Paunuvuori ja Veikko Kareinen työstävät lehterin peilin yläpuolen kaarta.

Vaikka kirkko on valmis, talkoolaiset puolisoineen kokoontuvat edelleen silloin tällöin, esimerkiksi seurakunnan tarjoamalle joululounaalle.

Talkoolaisia kevätretkellä retriittikappelissa Lohjan Vivamossa.

Sivun alalaita.